perjantai 3. toukokuuta 2013

Karvakamuja ja karkkirakeita

Tämä pieni porsas yllätti itsensä taas puhelimesta "Joo, no, hmm, jos sä käyt S-kaupassa niin kai sä voisit mulle niitä karkkirakeita tuoda". Vapputurvotukset kun näkyy vieläkin krhm kun aina tilaisuuden tullen ahnehdin kaikki herkut kitaani. Taidanpa olla kaikkien  vanhojen tuttavuuksien mielessä se tyttö joka synttärikutsuilla aloitti keskustelun "millos me aletaan syömään". :D

Tänään äiti piipahti iskän kämpillä ja pääsin poistamaan tikin ensimmäistä kertaa elämässäni. Hetken tosin kesti ymmärtää miten se tikki on laitettu ja että se toinenkin puolikas pitää kiskoa sieltä haavasta irti sisältä. Sitten nuhanenäisenä ja vajaakuntoisena päätin urheasti kuitenkin lähteä äitin kanssa pikaiselle Ikean-kierrokselle, ja jumalauti me selvittiin 1 TUNNISSA! Mukaan tarttui äitillr keittiötavaraa, hyllynpätkä, peili ja itselleni osti omaan himaan paistokasarin. Ja tuossa tunnissa nautiskeltiin vielä siellä aamiainen, joten ei pahemmin mennyt aikaa :)

Yksi tämän päivän riemuista on kanssa se että sain pikku Kyllikki-pytikan syömään. Iskän luona meillä on siis kaksi viljakäärmettä Börje ja Svante ja minun on albiino pytikka Heimo ja spider-värinen Kyllikki. Mä olen tässä huushollissa pytonkuiskaaja, vaikka nyt on Heimo siinä rajoilla että jos ei ala syömään pitää ottaa järeämmät aseey käyttöön sillä on kohta miltei kaksi kuukautta paastonnut.

Juolahtipa mieleen että voiko olla, että joku menettää yöunensa sen takia että "hyi saatanan oksettava valko-keltainen käärme" ei syö, mutta minäpä voin. Sen takia että mä olen noiden matosten mamma, velho joka saa ne syömään ja tyytyväisiksi, kukaan muu ei tunne joka pikku kommervenkkiä noista pytoneista kun minä. Ne on kauniita ja toisekseen 500€ käärmeen äkkikuolema ei ainakaan lämmittäisi mieltä joten suurella huolella mennään Heimon suhteen, Kyllikki 350€ sentään on okei ja syö ja toimii :)

Ja aivan, kalliita ovat , ja vasta ensimmäisen asteen morpheja eli ensimmäisen sukupolven värimuunnoksia eli ihan perus tuo hinta. Pytikoita on vaikea lisäännyttää ja genetiikka niin vaikeaa että kenenkään kasvattajan suuri työ ei pitäisi mennä hukkaan asiasta tietämättömien "itkun" takia että miksi kukaan maksaisi 500€ käärmeestä. Siksi, että vuosien ja vuosien vaivannäkö ja onnistumisey kulminoituu tuohon värimuunnelmien joukkoon, ja sitä pitäisi arvostaa. Maksaahan koiranpennutkin samaa luokkaa ihan samoista syistä :)

No, tämä väsynyt, räkäinen ja vielä hieman flunssainen, tärähtänyt käärmemuija lähtee saunaan lämmittelemään :) ps. Ja tutustun kissojen raakaruokintaan, on nimittäin edullinen ja luonnonmukainen tapa syöttää kissoja!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti